ArsMondo

Rooman rauniot naarmutettujen muoviaitojen takaa

2011-09-06T10:41:00.001-07:00

Valokuvaaja Patrick Russo opettaa, miten katsoa maailmaa uudesta kuvakulmasta

Suomalaiset valokuvauksen harrastajat puikkelehtivat Rooman ihmisvilinässä kamerat heiluen. Valokuvauksen työpaja on alkanut vasta muutama tunti sitten. Reportaasivalokuvauksen ammattilainen valokuvaaja Patrick Russo korostaa pelotonta lähestymistapaa: ihmisten lähelle pitää mennä.

”Rooman historialliset kohteet eivät ole mielenkiintoisia, jos niitä ei juurruta tähän päivään. Valokuvista täytyy aina löytää jokin uusi elementti, joka kertoo nykyhetkestä”, Russo perustelee. Työpajalaisemme kuvaavatkin tunnettuja kohteita naarmutettujen muoviaitojen, ikkunoiden, ihmisten, skoottereiden.. takaa. ”Älkää kuvatko raunioita ja muita tunnettuja kohteita sellaisinaan, vaan etsikää uusia, yllätyksellisiä elementtejä. Mikä on Rooma tänään, tässä ja nyt? Kasvoja, käsiä, karttoja, askelmia, pyöriä, hymyjä, kyyneleitä – nyky-Rooma ei löydy raunioista, vaan ihmisistä” Russo opettaa.

”Milloin pidetään jatkokurssi Etelä-Italian saarilla?”, työpajalaiset kysyvät jo ensimmäisen päivän iltana. Russon opetusmetodit saavat kiitosta.

Valot ja varjot luovat valokuviin syvyyttä ja volyymia. Rooman valo inspiroi työpajalaisia tutkimaan valojen ja varjojen leikkiä. Russo opettaa miten luopua perinteisestä, tylsästä kuvaamisesta. Pian työpajalaisemme kokeilevat uusia tapoja valokuvata, katsoa maailmaa ja irtautuvat rohkeasti perinteisestä tavasta katsoa maailmaa linssin läpi. Kamerasta tulee työpajalaistemme käsissä huomaamaton ja vapaa; kamera kulkee ihmisvilinässä. Heidän kuvissaan alkaa pikku hiljaa näkyä voimakas läsnäolon tuntu. Russo on tyytyväinen oppilaisiinsa.

Työpajalaisemme pääsevät tapaamaan myös Roomassa työskenteleviä taiteilijoita: kuvataiteilija Heidi Hirvosen ja elokuvaohjaaja Mauro John Capecen. Yhteiset illalliset nautimme roomalaisten suosimissa uusissa kantapaikoissa, jotka löytyvät vain hyvän kartan avulla.

Neljän työpajapäivän jälkeen maailma näyttää todellakin erilaiselta – miksi? – sitä jäämme tutkailemaan.

Braccianon vanha kaupunki inspiroi suomalaisia maalaajia

2011-07-04T11:59:00.000-07:00

Astellessani Braccianon vanhan kaupungin mukulakivikujia tuntuu kuin kävelisin keskiaikaisen pikkukaupungin elämästä kertovan näytelmän kulisseissa. Kaduilla vallitsee täysi hiljaisuus, vain kissat vilistelevät kujilla. On vaikeaa kuvitella, että tämä kaupunginosa on asuttua ja talojen sisällä on elämää. Täällä historia on vaan vahvasti läsnä, se on käsinkosketeltavaa ja mielikuvitusta herättävää. Edessäni kohoaa majesteettinen Odescalchin linna – en ihmettele, että suuret starat Eros Ramazzottista Tom Cruiseen halusivat viettää häitään juuri täällä.

Tämä on kuitenkin ennen kaikkea unelmapaikka taiteentekijälle: talot, kujat ja värimaailma silmieni edessä on kuin yhtä jatkuvaa maalausta, vain perspektiivi vaihtuu joka askelmalla. Aurinko pilkahtelee talojen välistä ja muuttaa tunti tunnilta värimaailmaa. Illalla täällä voisi kuvata jännityselokuvan, aamulla romanttisen draaman. Talojen rappuset, parvekkeet, katot, ulokkeet ja kulmat luovat varjoja, valojen ja varjojen leikki on loputon.

Kesäkuisena aamuna 13 suomalaista maalauksenharrastajaa astelevat Braccianon idyllisillä mukulakivikujilla. Ei aikaakaan, kun he jo kaivavat laukuistaan maalaustelineensä, lehtiönsä, värinsä ja pensselinsä. Jokainen löytää pian oman paikkansa, rauhallisen nurkan ja sopivan varjoisan maalauspaikan eri puolilta vanhaa kaupunkia. Jotkut maalaavat vanhan kaupungin näköalapaikassa, josta avautuu kuvauksellinen näkymä Braccianon vulkaaniselle järvelle. Toiset luonnostelevat ArtIdec-gallerian viileydessä ja nauttivat gallerian tunnelmasta. Jo muutaman maalauspäivän jälkeen on mielenkiintoista huomata, miten jokainen maalaaja tallentaa samaa vanhaa kaupunkia eri värein, eri tyylein – omasta perspektiivistä maailmaan. Maalauksia kuitenkin yhdistää lämpö, herkkyys ja jonkinlainen ajattomuus.

ArsMondo yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston ja kuvataiteilija Pirjo Haltun kanssa järjesti maalauskurssimatkan Italian Braccianoon. Täysien opetuspäivien lisäksi ArsMondo vei maalauksenharrastajat tutustumaan Braccianon ja Tolfan suomalaistaiteilijoihin, heidän uusimpiin töihinsä ja työtiloihin. Rooman taidepäiväretkellä vierailtiin MAXXIssa ja kuvataiteilija Hannu Palosuon ja Heidi Hirvosen työtilalla. On aina upeaa nähdä ja kuulla, miten suomalaistaiteilijat ovat luoneet uransa Italiassa. Työt puhuvat puolestaan taiteilijoiden korkeasta ammattitaidosta.

ArsMondon tutustuttaa suomalaiset matkaajat paikalliseen italialaiseen kulttuuriin. Laaja kulttuurialan ammattilaisista koostuva verkostomme Italiassa takaa sen, että matkaajat pääsevät kurkistamaan aitoon, kulissien takaiseen, italialaiseen kulttuuriin ja sen moninaisuuteen. ArsMondolle kulttuurintuntemus on tutustumista paikallisiin italialaisiin, heidän tapoihinsa ja kulttuuriin niin juhlassa kuin arjessa ja tuon todellisuuden kunnioittamista. ArsMondo pitää taiteentekemistä erinomaisena välineenä kulttuurienvälisessä vuoropuhelussa, joka tähtää aitoon ymmärrykseen.

Matkalla kehon ja mielen täydellistä harmoniaa

2011-05-26T13:39:00.000-07:00

ArsMondo lanseerasi joogatyöpajat Amalfin rannikolla keväällä 2011.
Joogatyöpajat pidetään ainutlaatuisessa retriitissä ylhäällä vuorilla, lähellä merta, Positanon kaupungissa. Retriitistä avautuu kuvankaunis näkymä koko Amalfin rannikolle ja alas Positanon kaupunkiin.
Vaikka matka Roomasta Positanoon on rasittava ja haasteellinen, joogalaisten sydän sulaa saavuttuaan retriittiin. ”Tää ei voi olla totta.. niin kaunista… niin satumaista”.. toteavat he seisoskellessaan kuun valaisemalla pihalla ja katsoessaan horisonttiin yli meren aaltojen.

Retriitti on yksi upeimmista löydöistämme. Sitä ylläpitää nuori perhe, jonka harmoninen elämä ekologisia arvoja noudattaen inspiroi monia joogeja. Retriitissä syödään oman maan biologisesti viljeltyjä vihanneksia ja hedelmiä… aurinkopaneelit ja muut ympäristöystävälliset energianlähteet muistuttavat meitä elämään luontoa kunnioittaen. Joogatyöpajaviikon alussa kuuluu huutoja ”miksi meidän huoneessa valot eivät syty?” Ja viikon lopussa on opittu, ”ai niin - kun keittiössä kokataan, huoneissa ei käytetä valoja”.. Retriitissä eletään esimerkillisesti täydellisessä tasapainossa ympäröivän luonnon kanssa.

Retriitin piha-alue on enemmän kuin kasvitieteellinen puutarha: se on täynnä kukkia, se on täynnä oliivipuita, se on täynnä kasvavia vihanneksia ja hedelmäpuita… Jokainen kasvi ja kukka on istutettu ja hoidettu ammattitaidolla; niillä on oma paikkansa, oma rytminsä.

Ei siis ihme, että retriitin luomulounaat – ja illalliset vievät jokaisen joogin sydämen. Välimerellinen, makrobioottinen ruokavalio ja sen monipuolinen herkullisuus saa suomalaisen kulinaristinkin pään pyörälle. Ateriat ovat katettu kauniisti ja aterioissa on aina ihana yllätyksellisyys: odotamme malttamattomina, mitä seuraavaksi pöytään kannetaan.. Ja aina sydämemme sulaa, uudestaan ja uudestaan; puhdas ruoka energisoi, parantaa ja vahvistaa. Sen me tunnemme kehossamme - kirjaimellisesti.

Joogalaisillemme viikko retriitissä on ollut irtiotto arjesta. Työpajalaiset joogaavat yhdessä, ruokailevat yhdessä, asuvat yhdessä ja usein haluavat vielä viettää päivänsäkin yhdessä. ”Täällä ollaan ihmisinä, roolit jäivät Suomeen”, totesi joogatyöpajalainen toukokuussa 2011. Retriitissä joogalaistemme keskuudessa syntyy uskomaton ryhmähenki; jo ensimmäisenä päivänä puhutaan unelmista, haaveista, elämästä.. mutta toisten nimiä emme vielä muista. Maaginen luonto, pehmeä ilma, kuunvalo ja aamuaurinko palauttaa meidät elämän perusarvoille.

Aamu alkaa aurinkotervehdyksillä. Edessämme näkyy horisonttiin ulottuva meri, hengitämme puhdasta ilmaa, takanamme meitä tukee jykevät vuoret. Olemme jo matkalla kehon ja mielen täydellistä harmoniaa.

Lisätiedot: ArsMondo Oy, arsmondo(at)arsmondo.fi

"kuin paras kesäpäivä Suomessa"

2011-05-06T11:39:00.000-07:00

4.5.2011 Braccianossa sataa rakeita. Seuraavana päivänä aurinko paistaa pilvettömällä taivaalla, lämpöä on yli kaksikymmentä ja päivä on tuuleton. Yksi matkaajistamme toteaakin päivän lopuksi: ”tämähän on kuin paras kesäpäivä Suomessa.”

Lähdimme Roomasta aamuvarhain, raitiovaunulla Trasteveren asemalle ja sieltä junalla Braccianoon. Matkaajat ihastelevat junan ikkunoista ”maaseutua” ja hiljaisuutta – missä olivatkaan pärisevät skootterit ja Rooman ihmisvilinä. Italiasta löytyy sittenkin tilaa ja hiljaisuutta.

Vierailimme kuvataiteilija Leena Knuuttilan talossa ja tutustuimme mm. hänen pienoisveistoksiin ja uusimpiin koruihin, joista löytyy niin aitoja helmiä kuin fossiilejakin. Leenan taiteellinen lahjakkuus näkyy hänen teoksissaan, mutta myös hänen ylläpitämässään taiteilijaresidenssissä, joka huokuu vanhaa italialaista maalaisidylliä. Leenan työt täydentävät huoneiden muuta sisustusta ja luovat ainutlaatuisen, lämminhenkisen tunnelman.

Nautittuamme aurinkopäivästä Leenan puutarhassa mansikoita syöden matkamme jatkui Braccianon vanhaan kaupunkiin ja Leenan ArtIdec-galleriaan, jossa keramiikkataiteilija Pirjo Eronen oli meitä vastassa. Pirjo kertoi omasta työstään keramiikkataiteilijana Tolfassa ja saimme nähdä Pirjon upeita uusia töitä galleriassa. Pirjo on tehnyt
taidekeramiikan syventäviä opintoja Faenzassa, Italiassa (Instituto Statale d’arte per la Ceramica). Vuodesta 1998 hän on työskennellyt omassa työpajassaan Tolfassa.
Hän on myös aktiivisesti osallistunut kulttuuritapahtumien organisointiin Italiassa ja hänen töitänsä on ollut näytteillä Italiassa, Suomessa, Norjassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Taiwanissa.

Päivämme Braccianossa kruunasi ihana lounas vanhan kaupungin laidalla, terassilla, josta näkymä Braccianon järvelle ja yli kaupunkiin. Sattumuksien kautta pääsimme vielä lopuksi kaupungin vanhaan viinikellariin ja näkemään – kai Odescalchi-linnan jälkeen - yhden kaupungin hulppeimmista yksityistaloista.

Lisätietoja ArsMondon taideretkistä Braccianoon: arsmondo(at)arsmondo.fi

Turkulaiset taiteen harrastajat tutustuvat Rooman taidemaailmaan

2011-05-04T06:27:00.000-07:00

ArsMondo tutustutti eilen 3.5.2011 turkulaisia taiteen harrastajia nykytaiteeseen, Roomassa työskenteleviin suomalaistaiteilijoihin ja heidän työtilaan sekä tietenkin roomalaiseen ruokakulttuuriin.

Piazza Navonalta MACROon.

Odile Decq kuuluu Ranskan johtaviin arkkitehteihin. Hänen suunnittelemansa uudet tilat MACROssa (Rooman nykytaiteen museossa) Via Nizzalla antavat erinomaiset puitteet italialaisen ja kansainvälisen nykytaiteen esittämiseen. Oranssinpunaisessa konferenssihuoneessa väri herättelee ärhäkästi ajatuksia. Kattoterassilla uusi ja vanha sekoittuvat. Kokemus ajasta ja paikasta muuttuu siirryttäessä tilasta, väristä, valosta toiseen.

Ääniä, tuoksuja ja kuvia. Yhdessä Arcangelo Sassolinon, Ernesto Neton ja Dan Perjovschin teokset puhuttelivat äänillä, tuoksuilla ja kuvilla. Näyttelykierroksestamme teki erinomaisen MACROn opas, joka osasi perehdyttää meidät taiteilijoihin ja esim. Perjovschin The Crisis is (not) over. Drawings and Dioramas -teoksen sarkastiseen tulkintaan ympäröivästä todellisuudesta.

Täpötäysiä busseja, viileitä metrotunneleita, keväisiä katuja. Ennen kaikkea suuri joukko aurinkoisia turkulaisia maailmanmatkaajia.

Matkamme jatkui suomalaistaiteilijoiden Heidi Hirvosen ja Hannu Palosuon työtilalle Appian kaupunginosaan, jossa meitä odotti Hannun ja Heidin valmistama keväinen, roomalainen aperitivo.

Taidepäivämme huipentui Hannu Palosuon ja Heidi Hirvosen uusimpien töiden näkemiseen.
Taiteilijat esittelivät töitään, kertoivat työtavoistaan ja työstään suomalaisina taiteilijoina Roomassa. Mielenkiintoa herätti taiteilijoiden ajatukset mm. Italian valosta. Ja tietysti sykähdyttää oli kuulla, että Hannu Palosuo on valittu toistamiseen Venetsian Biennaaliin yhdeksi Italian viralliseksi edustajaksi. Heidi Hirvosella puolestaan uusia projekteja Roomassa, mm. artINparty.

Iltamme päättyi monen ruokalajin roomalaiseen illalliseen Taverna dell’allegriassa yhdessä taiteilijoiden kanssa.

Matkamme jatkuu: Piazza Navona - Bracciano. Uusia taiteilijoita, uusia teoksia.

Lisätietoja ArsMondon räätälöimistä taideretkistä Italiaan: arsmondo(at)arsmondo.fi

Amalfin rannikko lumosi joogakurssilaiset

2011-04-13T10:21:00.000-07:00

SITA-bussin ovi avautuu Bar Internazionalen kohdalla Positanossa. Suomalaiset joogit vihdoin perillä Positanossa: joogamattoja, matkalaukkuja, iloisia kasvoja. Tramontana, pohjoisen tuuli, on puhaltanut edellisenä päivänä; torstaina 8.4. ilta-aurinko lämmittää matkaajia. Heitämme matkalaukut Positano Porterin avolavalle, hyppäämme pieneen paikallisbussiin, joka vie meidät ylemmäs ja ylemmäs – vuorien huipulle.

Bussissa, tavanomaisen puheensorinan läpi, kuulen huokauksia; Positano näkyy alhaalla ilta-auringon valaisemana, meri kiiltelee horisontissa.. ”tää on uskomatonta… niin kaunista..jotenkin epätodellista.. jotenkin satumaista…hei kato..”.

Viimein bussi jättää meidät Montepertusoon ja kävelemme yhdessä alas vuoripolkuja pitkin retriittiin. Matkaamme valaisee kuu ja mustalla taivaalla tuikkivat tähdet – on täydellinen hiljaisuus. Joogatyöpajan nuorin osallistuja, 7-vuotias tyttö, ilahduttaa reippaudellaan: vaikka takana on yli 12 tunnin matka, hänen askeleensa ovat reippaat ja selkä kumartuu kepeästi sitruuna- ja oliivipuiden alla – seikkailu Amalfin rannikolla on alkanut.

Saavumme retriittiin, jossa ensimmäinen illallinen odottaa meitä. Värikkäät huoneet ovat valmiina ja jotenkin niin kodinomaisia.

Retriitin luomuaamiaisista, -lounaista ja –illallisista tuli ikimuistoisia hetkiämme. Martha, retriitin hengetär, loihti meille mitä herkullisimpia aterioita retriitin omista raaka-aineista, sekä tutuista että vähemmän tunnetuista kevään kasviksista ja yrteistä, scialitelli-pastasta, mozzarellasta, munakoisosta jne jne. Joogit rakastivat aterioiden herkullisuutta, käytettyjä raaka-aineita ja aterioiden yllätyksellisyyttä. Aterioiden jälkeen keho tuntui terveeltä, mieli virkeältä.

Aurinkotervehdys kevätaamuna aamuauringon lämmittäessä - edessämme kimaltelee sininen meri ja takanamme jylhät vuoret. Lintujen viserrystä, jossakin kaukana aaltojen loisketta. Hiljaisuutta, oman hengityksen kuuntelemista.

Joogatyöpajapäiviämme rytmitti aamumysore ja iltapäivän syvärentoutustunnit. Joogaopettaja Heli Sarparannan ammattitaitoinen opetus yhdessä Amalfin rannikon huiman ympäristön kanssa takasi joogatyöpajalaisten vauhdikkaan edistymisen omassa harjoituksessaan. Joogasta tuli osa elämää – ja ehkä enemmänkin.

Joogatyöpajalaiset tutustuivat myös Positanoon ja vierailivat paikallisissa muotiliikkeissä, sandaalintekijän ja keramiikkataiteilijan luona. Keramiikkapaja SOSOssa tarjottiin kaikille aperitivo tuoreiden mansikoiden ja paikallisten pikkuleivosten kera. Joogit pääsivät näkemään, minkälaista taidetta tämänpäivän Positanossa valmistuu. Heitä ihmetytti, miten energinen kaupunki niin pieni Positano saattoi olla.

13.4.2011 aamuvarhaisella matkatavarakolli laskeutui ylhäältä vuorilta alas rannikon serpentiinitien kupeeseen. Mieli oli onnellinen onnistuneen viikon jälkeen, mutta myös haikea, sillä oli aika sanoa arrivederci. Amalfin rannikko oli taas lumonnut - ja toivottavasti juurruttanut syvän rauhallisuuden, onnellisuuden tunteen moneen mieleen.

Silmät suljettuina, Shavasanassa, eteen piirtyy vielä loppumaton meri.

Lauantaina kokattiin sisilialaisittain

2011-03-28T10:02:00.000-07:00

Lauantaina 26.3.2011 sisilialainen kokki Salvatore perehdytti kurssilaiset sisilialaiseen ruokakulttuuriin ja raaka-aineiden omia makuja kunnioittavaan valmistustapaan. Päivän aikana opittiin, miten leikata oikeaoppisesti artisokat ja munakoisot, miten käsitellä yrttejä ja miten valmistaa crema di balsamico tai sisilialainen cannoli. Kurssilaiset kysyivät ja Salvatorelta löytyi kysymyksiin vastauksia – välillä sisilialaisen äidin oppeja muistellen.

Jokainen kurssilainen pääsi kokkaamaan. Alkuun valmistimme antipasto sicilianon, pääruoaksi pasta alla norman ja jälkiruoaksi cannoli siciliani –leivoksia ja tietysti panna cottan.

Muutaman tunnin kokkaussession jälkeen nautimme yhdessä sisilialaisen aterian sisilialaisen viinin kera. Olimme onnistuneet valmistamaan herkullisen aterian, aitoon sisilialaiseen tapaan.

Osa suunnitteli ripustavansa kurssista saadun diplomin keittiön seinälle; toisilta ystävät olivat jo tilanneet sisilialaisen aterian. Reseptivihkoille tuli siis heti käyttöä. Italialainen ruoka jatkaa valloittamistaan.

Ilmeikkäitä, konsentroituneita ja tasapainoisia sardinialaisia viinejä maisteltiin Esplanadin viinikellarissa

2011-03-23T03:37:00.000-07:00

ArsMondon sardinialaisen viinin maistajaiset pidettiin Esplanadin viinikellarissa 10.3.2011

Sardinialaisista viineistä ja sardinialaisesta viinituotannosta meille kertoi Tapio Mesikämmen Enoteca Fenniasta. Viininmaistajaisiin oli saapunut niin ensikertalaisia kuin kokeneitakin viininmaistajia.

Sardinialaisen viinituotannon osuus on noin 3% koko Italian viinituotannosta. Välimeren toiseksi suurimmalla saarella kasvaa alueelle ominaisia rypäleitä, mikä takaa oman sardinialaisen viinityylin. Tästä viinityylistä ja sen kehittymisestä Mesikämmen antoi meille ainutlaatuista tietoa, samoin viinien kypsymisestä, varastoinnista ja ikääntymisestä.

Illan aikana maistoimme viinejä, jotka ovat harvinaisia Suomessa:
Cala Silente Vermentino DOC 2009, Karmis Vernaccia IGT 2009, Perdera Monica di Sardegna DOC 2008, Costera Cannonau di Sardegna DOC 2008, Rocca Rubia Carignano riserva DOC 2007, Korem Isola dei Nuraghi IGT 2007.

Saimme myös maistaa paikallista Pecorino-juustoa.

Viinejä luonnehdittiin ilmeikkäiksi, konsentroituneiksi ja tasapainoisiksi. Pyöreyttä ja täyteläisyyttä niihin tuo alkoholipitoisuus sekä kypsistä rypäleistä saatava hedelmäisyys.

ArsMondo järjestää viininmaistajaisia Helsingissä yhteistyössä Wineserverin kanssa. Jos sinulla on kymmenen hengen ryhmä ja haluat järjestää omat italialaiset viininmaistajaiset, ota yhteyttä ArsMondoon arsmondo(at)arsmondo.fi

Venetsian valo

2011-02-19T04:23:00.000-08:00

118 saaren, 400 sillan, 150 kanavan kaupunki.

Kuuluisia venetsialaisia: Marco Polo, Giovanni Bellini, Tintoretto, Tomaso Albinoni, Antonio Vivaldi, Giovanni Battista Tiepolo, Canaletto, Hugo Pratt, Romano Scarpa..

Onko Venetsia Italian romanttisin kaupunki? Ainutlaatuisin? Kaunein?

Romeon ja Julian Verona juhlii San Valentinon päivää

2011-02-14T11:27:00.001-08:00

Autereinen aamuaurinko +14 asteisessa Veronassa. Pyörien koreissa, skoottereiden bokseissa viedään punaisia ruusuja ja tulppaaneja.

Sydämiä roikkuu katulampuista, niillä on koristeltu cappuccinot ja illalla pinkit sydämet heijastuvat rakennuksien seiniin.

Kolmipäiväinen Verona in Love –festivaali huipentuu ystävänpäivän iltaan.

Niin perheen pienimmillä kuin vähän suuremmillakin on hymy suunpielessä kävellessään Piazza Bralla vaaleanpunainen, sydämenmuotoinen ilmapallo kainalossa.

Mitäköhän Shakespeare olisi tästä tuuminut?

Italialaisen taiteen ja kulttuurin iltapäiviä vietettiin Helsingissä

2011-01-20T01:19:00.001-08:00

ArsMondon italialaisen taiteen ja kulttuurin iltapäiviä vietettiin Helsingissä joulukuussa 2010 ja tammikuussa 2011. Suomalaiset Italia-fanit tutustuivat toisiinsa, oppivat uutta 1900-luvun italialaisista taiteilijoista ja kuulivat, miksi italialainen taidehistorioitsija tuli aikoinaan Suomeen.

Iltapäivämme aloitettiin herkullisella lounaalla Tablo Ateneumissa. Pöydän ääreen kerääntyneitä ihmisiä yhdisti syvä rakkaus Italiaan, sen kulttuuriin ja taiteeseen. Taidehistorioitsija Antonella Perna kutsuikin tapahtumiamme hyvin italialaisiksi: Italiassa syödään yhdessä, keskustellaan ja ruokailun jälkeen mennään tekemään jotakin yhdessä, kuten katsomaan taidenäyttely.

Lounaiden aikana virisi aina vilkas keskustelu Italiasta, jota muisteltiin haltioituneena. Monella Italiaa jo ristiin rastiin kiertäneellä matkaajalla oli kehittynyt vahva tunne siitä, mikä paikka Italiassa tuntui omimmalta. Kaikki jakoivat kuitenkin kiintymyksen Italiaan ja olivat usein sitä mieltä, että Italia on heille kiehtova kokonaisuus, johon kuuluu kulttuuria, taidetta, ruokaa, viiniä, luontoa ja ihmisiä. Tämä kiehtova kokonaisuus saa heidät aina palaamaan maahan.

Ateneumin syyskausi oli omistettu italialaiselle taiteelle. Viiva Italia –näyttely esitteli tärkeimpiä 1900-luvun modernia italialaista taidetta uudistaneita suuntia ja tekijöitä.
ArsMondon italialaisen taiteen iltapäivissämme italialainen taidehistorioitsija Antonella Perna tutustutti meidät näyttelyssä nähtyyn abstraktiin taiteeseen, henkilö- ja maisemakuviin sekä asetelmiin. Antonellalta saimme ainutlaatuista tietoa näyttelyn piirustuksista, grafiikka- ja akvarellitöistä ja tekniikoista, joita taiteilijat ovat töissään käyttäneet. Teokset ja kulttuurihistoriallinen konteksti, jossa taiteilijat olivat eläneet, avautuivat siis meille uudella tavalla.

Vietettyämme iltapäivän perehtyen italialaiseen taiteeseen italialaisen taidehistorioitsijan johdolla, monesta meistä tuntui siltä kuin olisimme tehneet pienen matkan Italiaan. Ainakin Ateneumin aulassa kaikui kirkkaana CIAO, kun ulko-ovet avautuivat ja oli aika taas lähteä omille teilleen ja hypätä takaisin lumipyryyn.

Mineraalinen, kirsikkainen, tanniinen…

2010-12-12T09:15:00.001-08:00

Jäinen tuuli viiltää Etelä-Esplanadilla tallaajaa. Valtaisien lumipisaroiden läpi löydän Etelä-Esplanadi kahdenkympin. Kukapa olisi arvannut, että tämä erottumaton virastomainen ovi johdattaa minut pohjoisitalialaisten viinien maailmaan.

ArsMondon viininmaistajaiset pidettiin Esplanadin viinikellarissa, jonka näkeminen on jo sinänsä elämys.

Jaana Virkki Interbrandsilta antoi meille ainutlaatuista tietoa pohjoisitalialaisista Valpolicellan viineistä ja perehdytti meidät myös konkreettiseen viinien maistamiseen: väri, maku, tuoksu. Jaanan esitelmä viininviljelystä mm. Zenaton ja Tommasin viinitiloilla sai meidät mielikuvissamme matkaamaan viiniköynnösten reunaamille poluille, viinikellareiden uumeniin, italialaisen viinikulttuurin kehtoon. Jaanan esitelmä Amaronen ja Ripasson valmistuksesta havainnollisti, miten viininvalmistus - alkaen rypäleiden poimimisesta käsin - on todellinen taidelaji.

Pian virisi joukossamme jo keskustelu siitä, miten yhdistää haasteelliset suomalaiset kalaruoat italialaisiin viineihin ja onko tämä ylipäätään mahdollista tai päteekö sanonta “viini paranee vanhetessaan” maistamiimme viineihin. Kun Jaana alkoi kertoa meille vinkkejä ruokien ja viinien yhdistämisestä tai viinin ja maustein sävytetyistä jouluisista lihapadoista, taitavimmatkin kulinaristit kiirehtivät kaivamaan muistiinpanovihkon laukustaan.

Kun viinikellarin ovi sulkeutui ja lähdimme takaisin hitaasti satavien lumipisaroiden sekaan, tumman taivaan alle, mielessämme pyöri vielä sanat “mineraalinen, kirsikkainen, tanniinen...” Ainakaan minä en malttanut olla menemättä Tommasin kotisivuille - palatakseni vielä hetkeksi viinitarhojen maailmaan.

Lisätiedot:
-ArsMondon tulevista viinimatkoista Italiaan arsmondo(at)arsmondo.fi
-Etelä-Esplanadin viinikellarista ja viinikerhon toiminnasta www.wineserver.fi

Viininmaistajaiset

2010-11-11T01:53:00.000-08:00

Tervetuloa viininmaistajaisiin Esplanadin viinikellariin 9.12.2010 klo 17:00

Tule ArsMondon viininmaistajaisiin maistelemaan pohjoisitalialaisia viinejä

ArsMondo juhlistaa alkavaa joulukuuta järjestämällä viininmaistajaiset, joiden aiheena ovat tunnetut pohjoisitalialaiset Valpolicellan viinit.

Jaana Virkki Interbrandsilta kertoo Valpolicellan viineistä ja antaa sinulle hyviä vinkkejä ruokien ja viinien yhdistämisestä. Maistamme Proseccon Piemontesta, 2 valkoviiniä ja 3 punaviiniä.

Valpolicella on tunnettu viinialuea Pohjois-Italiassa ja alueen tunnetuimpia viinejä ovat mm. Ripassot, Amaronet, Luganat.

Viininmaistajaiset pidetään 9.12.2010 klo 17-19 Esplanadin viinikellarissa Classic Wine Cellars, Etelä-Esplanadi 20, Helsinki

Osallistumismaksu €45 (sis. Alv)

Ilmoittaudu heti - viimeinen ilmoittautumispäivä 22.11.2010
Voit ilmoittautua joko soittamalla numeroon 044 32 00 00 8 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen arsmondo@arsmondo.fi

Olet lämpimästi tervetullut!

Etelä-Italia inspiroi ikonitaiteilijaa

2010-10-07T06:28:00.000-07:00

Positanossa sataa vetää. Heidi kerää ikonitaulujaan seiniltä sateen suojaan Giardino dell’arten näyttelytilassa. Kun sade loppuu, taulut ripustetaan seinille uudestaan. ”Ei se mitään, sade ei ole katastrofi,” Heidi hymyilee suloisesti.

Heidi on saksalainen ikonitaiteilija, joka muutti Italiaan 1970-luvulla. Hän meni naimisiin positanolaisen miehen kanssa vuonna 1973 ja on siitä lähtien asunut kaupungissa, joka on hänen unelmapaikkansa. ”Ennen Italiaan muuttoani, olin maalannut Saksassa kaikilla mahdollisilla väreillä. Italiassa pääsin maalaamaan mainoksia, tekemään koristemaalauksia vanhoihin rakennuksiin, kirkkoihin,” kertoo Heidi. Heidi muistelee tapahtumia 20 vuoden takaa ja silmät säkenöiden kertoo tärkeästä kokouksesta Napolissa, johon eurooppalaisia ministereitä oli kutsuttu. Ministerit vierailivat Positanossa ja Heidi oli valtuutettu maalaamaan ”Holy Mother of Positano” – tauluja, joita ministereille annettiin lahjaksi. Tästä alkoi Heidin matka tunnetuksi positanolaiseksi ikonitaiteilijaksi.

”Etelä-Italiassa taiteentekemistä arvostetaan. Täällä ei katsota montako diplomia sinulla on, vaan mitä osaat tehdä,” kuvailee Heidi, jota paikalliset hotellit työllistävät halutessaan taidetta hotelleihinsa tai taiteellista mainosmateriaalia. ”Italiassa uudella teknologialla ei ole myös niin suuri rooli kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tämä vaikuttaa myös taiteentekemiseen ja taiteilijoihin, joiden käsintehtyä työtä arvostetaan vielä suuressa määrin.”

Keskustelumme aikana sade loppuu ja lämmittävä aurinko ilmestyy taas siniselle taivaalle. Heidi katselee taivasta ja kertoo, miten Positano inspiroi häntä. ”Valo, meri, värit.. Positanon valo on jotain aivan ainutlaatuista ja tietenkin Positanon lämpimät värit. Aloitan päiväni katselemalla ympärilleni. Jo se riittää inspiraatioksi.”

Lisätiedot:
ArsMondo Oy
arsmondo(at)arsmondo.fi
044 32 00 008
www.arsmondo.fi

Minkälainen on sinun unelmiesi Italia?

2010-09-24T09:39:00.000-07:00

Unelmoitko koskaan taiteentekemisestä Italiassa? Haluaisitko oppia lisää italialaisesta ruokakulttuurista ja kokkauksesta? Minkälainen on sinun unelmiesi Italia?

ArsMondon taidetyöpajoissa, kulttuuriretkillä ja ruokakursseilla pääset osallistumaan paikallisten italialaisten jokapäiväiseen elämään.

ArsMondo tekee yhteistyötä sekä Italiassa asuvien suomalaisten että paikallisten italialaisten kanssa.

Tule paikanpäälle näkemään maaginen La Selva Montepertusossa. Kysy lisätietoja jo tänään arsmondo(at)arsmondo.fi

Lauantaiaamu kristallisandaalintekijän puodissa

2010-09-18T04:27:00.000-07:00

”Kymmenen vuotiaana aloin tehdä sandaaleja isäni opissa. Isäni on tehnyt sandaaleja jo 47 vuotta”, kertoo positanolainen nuori sandaalintekijä Gianluca.

Gianlucan ja hänen isänsä sandaalipuoti Africa on meren rannassa, kiviaskelmapolun varrella. Puodin seiniä ja kattoja koristavat eri väriset ja malliset käsintehdyt, nahkapohjaiset sandaalit.

”Napolissa valmistetaan sandaaliemme pohjat, Firenzestä ja Napolista haemme kivet. Joulu- ja tammikuussa, jolloin puotimme on kiinni, valitsemme uusia kiviä ja hahmottelemme uusia malleja”, kertoo Gianluca, joka saa ideoita menneisyydestä, mutta myös ohikulkevien ihmisten mitä erikoisimmista jalkineista.

Positanolaiset käsintehdyt sandaalit ovat tärkeä osa positanolaista muotia. Ensimmäiset sandaalit tehtiin puu- ja nahkapohjille. Tänä päivänä positanolaiset sandaalintekijät koristelevat nahkasandaalien pohjia koruin, kivin ja nahkanauhoin käyttäen aina parhaimpia italialaisia valmistusmateriaaleja. Maailmalla Positano tuli tunnetuksi paikkana, jossa sandaalintekijät tekivät kuuluisille filmitähdille jalkineet sillä aikaa, kun nämä pulahtivat mereen uimaan. Nykyisinkin paikalliset sandaalintekijät pyytävät sinua astumaan nahkaiselle kengänpohjalle, jotta he voivat mitata jalkasi pituuden. Sen jälkeen voit itse valita sandaaleihin tulevat korut ja kivet sekä nauhojen materiaalin ja muodon.

Tyypillinen Gianlucan asiakas on kesäisin Positanossa lomaileva amerikkalainen tai australialainen turisti, joka haluaa itse valita sandaaleihin tulevat kivet, pohjan mallin ja nauhat. Sandaalit valmistuvat 30 minuutissa. ”Suomalaisille en ole vielä koskaan tehnyt sandaaleja”, Gianluca naurahtaa ja hämmästelee, että kyllä sandaaleille olisi Suomessakin käyttöä kesäisin.

Sandaalipuodin kruunaa lasivitriini, joka on omistettu satumaisille Swarovskin kristallihelmin koristelluille sandaaleille. Niitä katsellessa aika tuntuu katoavan ja taas uusi satumaailma avautuvan.
Ja jos toinen sandaali putoaisi kivirapuille tanssiaisista kotiin juostessa, kukapa tietää, mihin linnaan se omistajan johdattaisi.

Lisätiedot sandaalintekokursseista: arsmondo(at)arsmondo.fi

Valkoisen voima

2010-09-17T10:53:00.000-07:00

”Talvella on aikaa luoda; hiljaisuudessa saan uusia ideoita”, näin kertoo ympäri maailmaa kiertänyt floristi, Positanossa nykyään asuva ja työskentelevä keramiikkataiteilija Peppe. ”Työni floristina vei minut New Yorkiin, Pariisiin.. tein töitä Martha Stewartin kanssa ja suurissa muotinäytöksissäkin, mutta sitten halusin saada tehdä juuri sitä, mitä itse halusin. Kahdeksan vuotta sitten aloin tehdä keramiikkaa”.

Pepen keramiikkastudio Soso on Positanon läpi kiemurtelevan serpentiinitien kupeessa, kallion kielekkeellä, josta – kuten kaikista muistakin taloista – avautuu näkymä vuorenrinteelle rakennettuun lumoavaan kaupunkiin ja horisonttiin asti ulottuvalle merelle. Keramiikkastudion ovessa roikkuu kyltti ”Positano’s Ceramic Workshop – Exclusive design” ja ovesta astuu sisään niin paikallisia positanolaisia kuin valtameren takaa saapuneita turisteja. Jokaisen silmät kirkastuvat studion värimaailman nähdessään. Studio on kuin pieni Amalfi värikylläisen Amalfin sisällä - siellä lumoutuu.

Peppen keramiikkatöissä näkyy italialaisen ja Amalfin rannikon taidehistorian vaikutus. Taiteilijaa on myös inspiroinut bysantin mosaiikki, jota voi nähdä esimerkiksi Ravellon tuomiokirkossa. ”Taiteilijalle historia ei saa olla pelkkää jäljittelyä, vaan sen merkitys on löydettävä, ymmärrettävä ja uudelleentyöstettävä”. Peppen töissä on paljon symboleja, esim. kaksi lintua lähteellä symboloimassa uudestisyntymää ja uutta elämää, kuten monissa uskonnoissa. Viisi vuotta sitten Peppe alkoi käyttää tilkkutäkki-ideaa keramiikkatöissään, joista on myös tullut suuri menestys.

Pohjoismaalaisena nautin töiden värimaailmasta, joka peilaa Amalfin murrettuja värejä. Toisaalta silmäni lepäävät puhtaan valkoisissa keramiikkatöissä. Valkoinen saa täällä voimansa juuri värikylläisyyttä vasten. En siis ihmettele, että Peppen valkoisia keramiikkatöitä, joissa moderni ja traditiot kohtaavat, viedään juuri Skandinaaviaan. Valkoiset keramiikkatyöt ovat Peppen tavaramerkki ja hän itse pitää kiinnostavana, miten valkoinen yhdistetään skandinaaviseen sisustustyyliin, mutta myös Kalifornian välimerellisiin taloihin ja arkkitehtuuriin. Vaikka Peppelle onkin tärkeää tehdä taidetta, joka kumpuaa tietystä paikallisesta kulttuurista ja sen taidehistoriasta, inspiraatioita tulee muista kulttuureista jatkuvasti.

Peppen keramiikkastudiota ja ArsMondoa yhdistää niin kiinnostus kulttuurienväliseen vuoropuheluun kuin haave antaa taiteen harrastajille mahdollisuus tehdä taidetta idyllisissä työtiloissa. Tarkoituksena on myös antaa lahjakkaille, mutta vielä piilossa oleville taiteen tekijöille, mahdollisuus saada työnsä näytteille. Keramiikkastudion puutarhassa avautuu taas tulevana viikonloppuna uusi näyttely – sade kun ei täällä ole ulkoilmassa olevan näyttelytilan ongelma.

ArsMondo tekee yhteistyötä keramiikkastudio Soson kanssa edistääkseen suomalais-italialaisen taiteen vuoropuhelua ja suomalaisen taiteen kulttuurivientiä Italiaan. Tiedustele lisää arsmondo(at)arsmondo.fi

Ciao

2010-07-02T11:08:00.000-07:00

Ciao kaikki ArsMondon ystävät!

ArsMondon uudet nettisivut www.arsmondo.fi ja uusi tarjonta on nyt valmistumassa. Ennen kuin alamme tiedottaa uusista taidetyöpajoistamme ja retkistämme uusissa idyllisissä kohteissa, haluaisimme kuulla, mitä mieltä te olette nettisivuista. Minkälainen on sivujen toimivuus, informatiivisuus, visuaalinen ilme, kuvat ja tekstit? Entä mitä mieltä olette tarjonnasta: uusista taidetyöpajoista, retkistä ja kohteista? Kiva, jos kerrotte mielipiteenne ja ehdotuksenne ja pääsemme kehittämään kanssanne ArsMondoa.
A presto!

Ciao dear ArsMondo friends!

Our new website is finally online - www.arsmondo.fi ! Before we start marketing our new offer (art workshops as well as art and culture tours in Italy), we would like to know what you think of our new site. Is the new site easy to use; is it informative enough? What about the visual imagery? What do you think of our new offer? Thanks in advance for sharing your thoughts and improving ArsMondo with us! A presto!

Rooman taidetyöpajassa opittiin uutta

2010-06-10T01:05:00.000-07:00

Vaaleisiin pellava-asuihin pukeutuneet turistit vaeltelevat Trasteveren mukulakivikujia. Heidän askeleensa on lomalaisen laiska ja katse ympärilläolevaa ihasteleva. Ohikiitävät skootterit hipaisevat heidän käsivarsiaan, jotka ojentuneina kannattelevat lähes lakanan kokoisia karttoja. Kirkonkellot soivat jossakin lähellä, lintujen laulua kuuluu korkealta. Työpajalaisillamme on heilläkin kädessään kartta, kun he ensi kertaa Via Santa Dorotealla astelevat. Heidät erottaa kuitenkin muista turisteista innokas ja energinen askel sekä akryyliväreistä täyttyvä kangaskassi. Buon giorno - Padre Umberto avaa meille vanhalle roomalais-katoliselle kirkolle kuuluvat massiiviset ovet ja toivottaa hyvää päivää.

Työpajalaisemme ovat odottaneet tätä kokemusta jo kauan. He saavat maalata idyllisessä Trasteveressä maailmanlaajuisesti tunnetun kuvataiteilijan Hannu Palosuon opissa. Odotukset ovat siis suuret ja ensimmäisen maalauspäivän aamu täynnä jännitystä. Hannu astuu huoneeseen varmoin askelin ja avaa välittömästi puiset ikkunaluukut. Huoneen täyttää kullankeltainen valo ja ikkunasta avautuu maalauksellinen näkymä: viiniköynnösten peittämät, aamuauringon kultaamat, oranssinkellertävät talot. Kattoterassit näyttävät kukkameriltä; avatuista ikkunoista kurkistelee onnellisia Trasteveren asukkeja. Hannulle on heti selvää, että tämä on yksi näkymistä, jonka hän haluaa nähdä tulevissa töissä. Työpajalaisemme nojailevat haaveellisena ikkunaan. Pensselit saavat odotella vielä pöydällä.

Kun kangaspohjille alkaa ilmestyä hahmotelmia Hannu katsoo kriittisin silmin syntyviä perspektiivejä. Hannu kehottaa heti alusta alkaen miettimään ja katsomaan rauhassa, mitä haluaa maalata ja miten. Omaa maalausta on hyvä katsoa etäältä: pysähtyä ja katsoa. Kun seuraa intensiivistä dialogia Hannun ja työpajalaistemme välillä on jo pian selvää, että Hannu ei ole ainoastaan lahjakas kuvataiteilija, vaan myös taitava opettaja, joka saa oppilaansa ylittämään rajoja. Hän seuraa työpajalaistemme maalausta etäältä mutta tarkkaavaisesti, kannustaa ja antaa kritiikkiä. Työpajalaisemme saavat henkilökohtaista opetusta, mitä he pitävät ainutlaatuisena ja tärkeänä.

Insalata di mare ja ihanat paikalliset herkut palkitsivat aamupäivien ahkeran työn. Trasteveren kujia reunustavat lukuisat pienet trattoriat ja kutsuvat ulkoterassit. Punavalkoruudulliset liinat liehuvat kevyesti pehmeässä tuulessa ja herkulliset tuoksut kantautuvat avonaisista ikkunoista kujille. Työpajan ohella lounashetkistämme tuli unohtumattomia: maistelimme ihania uusia roomalaisia kulinaristisia herkkuja ja paransimme maailmaa, ainakin taidemaailmaa. Espressojen ja aidon italialaisen pistaasijäätelön jälkeen olimme taas energisoituneita palaamaan maalauksien pariin.

Iltapäivän maalaussessiot olivat työntäyteisiä, mutta antoisia – näin työpajalaisemme niitä kuvailivat. Akryylivärien käyttö oli öljyväreillä aikaisemmin maalanneille vierasta ja värienkin käytöstä opittiin paljon lisää. Hannun kansainvälinen kokemus kuvataiteilijana näkyi myös tavassa, jolla hän ohjasi työpajalaisiamme eteenpäin maalauksissa. Sen lisäksi, että he saivat konkreettisia neuvoja maalauksiinsa, Hannu sai heidät näkemään oman maalaustyylinsä osana laajempaa taidehistoriallista kontekstia. Hänen opissaan työpajalaisemme saattoivat kehittää juuri omaa tyypillistä maalaustyyliään. Ja tietenkin maalaaminen juuri Roomassa oli työpajalaisille unohtumaton elämys: ympärilläoleva todellisuus on kuin yhtä suurta kaunista maalausta ja illalla voi vielä tutustua taidehistoriallisiin aarteisiin eri puolilla kaupunkia. Toisille jo päivien maalaussessiot antoivat aimo annoksen taidetta ja illat oli kiva viettää viiniä siemaillen Campo de’ Fiorilla, suihkulähteitä katsellen tai Armanin farkkuja metsästäen Via Corsolla.

Kun viimeinen työpajapäivä alkoi lähestyä loppuaan, työpajalaisemme olivat yhtä mieltä siitä, että loppu tuli liian pian. Kukapa ei haluaisi aloittaa kesäaamua avaamalla ikkunaluukut ja maalata Trasteveren kauniita maisemia. Loppukritiikin pidimme terassiparvekkeellamme iltapäiväauringon helteessä. Kun maalaukset nojasivat parvekkeen kaiteita vasten, oli selvää, että työpajalaisemme olivat saaneet paljon uusia taitoja ja uutta luomisvoimaa. Hannua kehuttiin ”kannustavaksi, kriittiseksi ja hienotunteiseksi.” Minä sain rutistavia halauksia ja paljon levollisia, onnellisia hymyjä.

Näin alkoi ArsMondon taidetyöpaja Roomassa

2010-06-03T02:49:00.000-07:00

La prossima fermata – Termini. On kesäkuun 1. päivä ja metrot täyttyvät töihin kiiruhtavista roomalaisista. Monet pysähtyvät espressolle pariksi minuutiksi - niin minäkin. Tiskiin nojaten nautin vahvan kahvini ja katson ihaillen, miten espressolautaset heitetään baaritiskille ja myöhemmin kupit lautasten päälle. Tämä on taitolaji tai paremminkin italialainen taidelaji.

Skootterit kiitävät pitkin Via Nazionalea; piikkikorkokengät eivät skootterin vauhtia haittaa, eikä jalkatuella keikkuva salkku tai kypäräpäinen pikkulapsi tai koira. Kullankeltainen aurinko valaisee katuja ja rakennuksia, ilma on pehmeä ja se tuudittaa kuin kehdossa. Rauhallinen nouseva aurinko peittoaa alleen kaupungin vilskeen. Italialaisella aamulla on oma rytminsä.

Tämä on kauan odotetun päivän aamu. Jokainen päivä Italiassa on yllätyksellinen, mutta tiedän, että tähän päivään mahtuu monia yllätyksiä: uusia kokemuksia ja elämyksiä, uusia taiteilijoita ja teoksia, suomalaisuutta ja italialaisuutta. Tämä on päivä, jolloin ArsMondon kauan odotettu ja valmisteltu taidetyöpaja alkaa.

Tapaamme Roomassa työskentelevän ja asuvan kuvataiteilijan Heidi Hirvosen Piazza Navonalla. Heidin astellessa kohti aukion keskimmäistä suihkulähdettä, yksi työpajalaisistamme huudahtaa: hän se on – roomalainen taiteilija! Minusta hän on kuin teostensa yksi keijuhahmoista. Heidi vie meidät tunnelmallisille mukulakivikaduille ja muistuttaa meitä katsomaan ylöspäin, nimittäin ylhäällä, siellä on Rooman kauneus: kattoterassit, kukat, talojen uskomaton värimaailma ja arkkitehtuurin helmet. Roomalaiset kadut ovat gallerioita itsessään ja talojen seinät, ikkunat, ovet ja portit kuin taideteoksia.

Heidi on valmistanut ArsMondolle Rooman taidekierroksen ja valinnut meille vierailtavat galleriat, jotka esittelevät italialaista nykytaidetta. Gallerioissa tutustumme 1960- ja 1970-luvuilla Roomassa vaikuttaneiden taiteilijoiden teoksiin. Näemme, miten italialainen nykytaiteilija käyttää Nalle Puh -hahmoa tutkiessaan lapsuuden ja aikuisuuden häilyvää rajaa. Ihmettelemme, miten eräs italialainen taiteilija on luonut oman kielen, jonka rakenteesta vielä kukaan ei ole päässyt selville. Katsomme edestä ja takaa, miten kanamuna pysyy ilmassa pöydän päällä. Työpajalaisiamme gallerioissa esilläolevat työt hämmästyttävät ja ihastuttavat; heillä on paljon kysyttävää galleristeille ja galleristit vastaavat kysymyksiin innolla – olemmehan kaukaa pohjolasta. Saamme paljon uutta tietoa italialaisesta nykytaiteesta ja taiteilijoista, mutta myös siitä, miten galleristit Italiassa toimivat ja miten taiteilijan teokset päätyvät gallerioiden seinille. Vaihdamme osoitteita ja jatkamme matkaa, arrivederci - tapaamme ehkä uudestaan.

Herkullisen italialaisen käsintehdyn pastan ja täyteläisen taidekierroksen jälkeen ostamme tupakkakaupasta bussiliput ja lähdemme kohti Appiaa kuvataiteilija Hannu Palosuon ja Heidi Hirvosen työtilalle. Hannu on meitä vastassa työtilallaan: kynttilät palavat ja meidät toivotetaan tervetulleiksi kuohuviinein. Työpajalaisemme ovat yhtä mieltä siitä, että tämä on päivän paras galleria. Tästä ei ole epäilystäkään, kun näemme mitä uusia teoksia on tässä työtilassa syntynyt. Hannu ja Heidi kertovat omista töistään ja meillä on etuoikeus nähdä uusimmat, vielä keskeneräiset työt. Pääsemme kurkistamaan kulisseihin ja ymmärrämme taas vähän paremmin ja syvemmältä näiden kahden lahjakkaan ulkosuomalaisen taiteilijan töitä. Työt jättävät meidät sanattomiksi ja onkin elämys katsoa niitä hiljaisuudessa ja antaa itse töiden puhutella alitajuntaa. Jatkamme keskustelua Taverna dell’allegriassa ja saamme kuulla lisää, minkälainen on suomalaisen taiteilijan arkipäivä Roomassa. Hannu haluaa meidän maistavan roomalaista herkkua: lehmän mahalaukkua, mutta me olemme jo kylläisiä ilman tätä ”herkkua”.

Aurinko on jo laskenut mailleen. Ikkunoista tulvii ihania ruoan tuoksuja, kattoterasseja valaisee pienet tuikkuvalot. Mustan taivaan valaisee taas pian kullankeltainen aurinko.

17 days to go!

2010-05-14T02:48:00.000-07:00

Still 17 days to go!

ArsMondo's painting workshop in Rome will begin on the 1st of June! Our workspace is situated in a peaceful corner of Trastevere and belongs to an old Roman Catholic church. We can paint on the terrace or go for walks along the narrow streets of Trastevere - looking for inspiration.

What could be better than starting a summer morning by painting in Rome's Trastevere?

On the first day we are planning to explore the galleries in Campo de' Fiori and Piazza Navona, and have a traditional Italian at taverna dell'allegria in the evening. We will also visit a studio belonging to two Finnish painters in the region of Appia.

The workshop instructor is an internationally acclaimed painter Hannu Palosuo; so, it'll be a unique chance for us to make the most of his guidance and long-term experience.

ArsMondo has a blog!

2010-05-13T08:10:00.000-07:00

Finally, ArsMondo has a blog!

But first, what is ArsMondo? And what does ArsMondo do?

ArsMondo aims to increase the interaction between Italian and international artists. ArsMondo believes that a true intercultural dialogue begins with local actions. Furthermore, ArsMondo believes that art is a unique tool to intensify and enrich intercultural dialogue.

We in ArsMondo want to put these beliefs and aims into practice. Thus, we organize art workshops in Italy and welcome both beginners and advanced art practitioners from all over the world. During our workshops, the participants not only create art, but also meet local artists, visit their studios and see the galleries that local artists visit.

Our next workshop will be in Rome between June the 1st and June the 4th. This painting workshop will take place in Rome's Trastevere and the instructor of the workshop is an internationally acclaimed painter.

ArsMondo is currently updating the website and has lots of new activities for fall 2010. We are always eager to know how people in different countries would like to experience Italian culture and art.